Lomatunnelmia

Kokeillaanpas pitkästä aikaa tätä kirjoitushommaa. Viimeiset pari viikkoa sisälsivät sen verran menoa ja meininkiä, että ei siinä ehtinyt uhrata montaa ajatusta blogille. Runosuoni on aika tukossa... No mutta. Lensin Norwegianin koneella Helsinkiin (suosittelen muuten lämpimästi kyseistä yhtiötä - en ole herran vuosiin ollut yhtä täsmällisellä lennolla) ja sieltä köröttelin bussilla poikaystävän luokse Jyväskylään. Vietimme yön siellä, ja aamulla lähdettiin ajelemaan kotiin Puumalaan. Meitsi muuten vaihtoi autoon kesärenkaat! Tai no kolme niistä, mutta kuitenkin. Puumalassa oli rento meininki, kuten tavallista. Vähän tissuttelua, auton pesua ja sukulointia.

Tädin ja miehensä ihana kissa Fluffy oli mummolla hoidossa 

Pääsiäiseksi suuntasimme takaisin Jyväshyvään. Paluupäivästä muodostui aika merkittävä, mutta ähäkutti, enpäs kerro miksi. ;) Muutoin meno oli aika lailla samanlaista kuin Puumalassakin: letkeää yhdessäoloa ja poikkiksen sukulaisten tapaamista. Lankalauantaina miehen siskonpojat Aksu ja Topsa tulivat meille hoitoon. Melkoisia energiapakkauksia, mutta onneksi kilttejä sellaisia. Harmi, että itselläni oli siinä vaiheessa flunssan pahin vaihe meneillään, ja pelkästään sohvalla istuminen tuntui vievän mehut. Luovuttaa ei kuitenkaan passannut, koska illalla oli luvassa hyvän ruoan ja juoman nauttimista tuttavapariskunnan kanssa.

Mamman vauva Odin kurkkii turpeen alta

Evästä ja MINUN puunaamani tiskipöytä!

Hylsy, Maija ja Japi

Viime maanantaina oli sitten aika lähteä ajelemaan Turkuun. Jätettiin auto poikaystävän kaverin hoiviin, ja bongattiin matkalla Kiisan-Pirtti. :D Tämä oli hauskaa siitä syystä, että Aksu ja Topsa kutsuvat minua Kiisaksi... Kiila-lempinimi on onneksi tainnut tipahtaa kyydistä pois. 

Turkkusessa hypättiin paattiin ja otettiin suunnaksi Tukholma. Yöunet jäivät aika vähäisiksi, vaikkei edes rellestetty baareissa. Varhain aamulla kaksi zombieta hilautui meidän kämpille, ja päivä menikin lähinnä koomailun ja omalla kohdalla varovaisen arkeen palailun merkeissä. 

Keskiviikkona koitti paluu koulun penkille. Aloitin Political Sociology -kurssin oikeastaan pakon sanelemana, koska loppukevään kurssitarjonta on aivan onneton. Kurssin teemat ovat kuitenkin ihan mielenkiintoisia, joten eiköhän tästä selvitä ilman pahempia hampaan kiristelyjä. Keskiviikko oli myös meikäläisen syntymäpäivä, jota ei tullut juhlittua mitenkään kummoisemmin. Otettiin vähän soppaa poikaystävän kanssa, ja loppuillasta vuokraemäntäkin tarjoili kermalikööriä manaillessaan samalla miesten kataluutta... :D 

Nuuskamuikkuseni

Synttärituopposilla lähipubissa

Torstaina pyörähdettiin keskustassa katselemassa meininkejä, mutta ei jaksettu viipyä siellä kovin pitkään. Lööbailtiin ja valmistauduttiin poikaystävän kotiinpaluuseen. Eilisaamuna saattelin tämän laivaan, ja täällä sitä ollaan nyt jumiteltu yksikseen. Ankeaa, mutta tänään on luvassa vähän vaihtelua, kun lähden Kistaan Vapun luokse vapun viettoon. Raukka on kipeänä, joten mitään rymyämistä ei ole tiedossa. Eipä sellainen kyllä kiinnostaisikaan. Sitä paitsi huomenna olisi tarkoitus lähteä vappupiknikille, joten parempi olla hyvässä kuosissa. Mutta juhlikaapa te muut minunkin puolestani!

This is my thursday

Se olisi sitten vähän niin kuin pääsiäisloma! Aika löysällä aikataulullahan tässä ollaan menty viime päivät muutenkin, mutta nyt ei ole hetkeen deadlineja kuumottamassa takaraivossa. Huomenna lennän Suomeen, joten tämä päivä on kulunut pitkälti viime hetken valmisteluja hoidellessa ja aikaa tappaessa. Pieni stressi on iskenyt päälle, niin kuin aina ennen matkustamista. Ainekset isompaankin suonitykyttelyyn oli olemassa, kun yritin ties kuinka monta kertaa ladata saldoa puhelimeeni. Suosittelen lämpimästi välttelemään Telenor-puhelinyhtiötä. Pakon kautta jouduin asiakkaaksi, kun tosiaan kännykässäni eivät toimi muut sim-kortit. Suorastaan ratkiriemukasta, että moisessa pattitilanteessa en pysty edes lataamaan lisää puheaikaa! Kuulevat kyllä kunniansa, kunhan olen toipunut tästä ensimmäisestä taistosta.

Tänään oli aurinkoinen ja lämmin päivä. Se nyt meni taas valitettavasti enimmäkseen sisätiloissa sompaillen, kun en muka keksinyt mitään tekemistä ulkona. Asetuin kuitenkin hetkeksi parvekkeelle lueskelemaan ja posettamaan, höhhöö. Myöhemmin hilppasin kevein askelin lähikauppaan onnellisena sen johdosta, ettei tarvinnut laittaa takkia päälle. Laukku alkaa olla aika täysi, mutta ehkä sinne vielä johonkin koloseen mahtuisi tätä lämpöä... Tosin kyllähän Suomessakin taitaa olla kevät jo hyvällä mallilla, jee! 

Suattaapi olla, etten kotivisiittini aikana päivitä blogia. Katsellaan ja kuulostellaan, mutta viimeistään parin viikon päästä ilmaannun kertoilemaan kuulumisia. Metkaa pääsiäisen aikaa, adjö!

Kadonneen vaaliuurnan metsästys

Tjena! Kaunis aurinkoinen sunnuntai, ja mitä minä olen tehnyt koko päivän? Muhinut huoneessani tietenkin. En toki ole vain laiskotellut, vaan ahertanut myös ruotsin esitelmän parissa. Vielä viimeinen puserrus, ja se on valmis esiteltäväksi! 

Kuten oli puhetta, lähdin perjantaina tapaamaan muita vaihtareita Södermalmille. Meitä olikin paikalla huimat kolme kappaletta... :D Eipä tuo kuitenkaan haitannut, päinvastoin. Pääsin minäkin puhumaan, kun ei ollut kymmentä muuta ihmistä pälisemässä päälle. Juotiin yhdet Imperiet-nimisessä kuppilassa/ravintolassa, minkä jälkeen Iben jäi jatkamaan iltaa poikaystävänsä kanssa, kun me Tiian kanssa hilauduttiin kotia kohti.

Medborgarplatsenin metroasemalta

Missasin bussin, ja jouduin odottamaan puolisen tuntia seuraavaa. Käppäilin Slussenilta satamaa kohti räpsimään kuvia. Täytyisi vähän hioa noita valotusajan ja aukon säätämistaitoja...

Lauantaina oli edessä viikonlopun kovin koetus, kun lähdin täyttämään kansalaisvelvollisuuttani, eli äänestämään. Suomen suurlähetystö sijaitsee jossain ryteikössä Östermalmin laitamilla. Menin metrolla Östermalms torgille ja siitä sitten käpyttelin Strandvägeniä pitkin kohti tuntematonta.

Pilvet Tukholman yllä

Nordiska museet

Kävin matkan varrella hyvin pikaisesti Djurgårdenin puolella. Se oli vahinko... Onneksi huomasin erehdykseni ennen kuin olin päätynyt muutamaa metriä pidemmälle Djurgårdenin sillalta. Takapakkia ja matka jatkui. Hetken päästä olinkin alueella, jossa sijaitsevat esimerkiksi Turkin ja Etelä-Korean suurlähetystöt. Siinä hollilla oli myös Engelska kyrkan. Pitäisi varmaan tehdä kirkot-tunniste tänne blogiin, kun niitä tuntuu riittävän joka postaukseen...

Suomen suurlähetystö ei tietenkään voinut olla siellä nätisti muiden kanssa samassa paketissa, ja enkös lähtenyt taas väärään suuntaan. Myönsin virheeni siinä vaiheessa, kun edessä siintelivät Ladugårdsgärdetin "vehreät" maisemat. Ei kun peruuttamaan.

Aitta

Ristiretkeni alkoi tuottaa tulosta, kun ymmärsin hakeutua oikealle kadulle. Ensimmäisenä vastaan tuli Jenkkilöiden suurlähetystön linnake. Niillä oli joku vartiokoppikin siinä, ja olin näkeväni vartijan virnistelevän minulle otettuani alla olevan kuvan. Yhyy.

Viimein näin Suomen lipun liehuvan vasten pilvistä taivasta. Kävelin reippain askelin kohti lähetystöä, ja mitä lähemmäs pääsin, sitä rankemmin iski tietoisuus siitä, että ilmeisesti 90% Tukholman suomalaisista oli valinnut lauantain äänestyspäiväkseen. Vähän eri meininki kuin Puumalan kunnantalolla viime eduskuntavaalien alla... Eihän siinä muu auttanut kuin jonottaa. Pääsin sisälle, pääsin äänestämään ja pääsin lähtemään. Tyytyväisenä marssin edelleen pitkänä kiemurrelleen jonon läpi, eikä kotimatkalla tarvinnut harhailla kertaakaan. ;)

Loppu"kevennykseksi" vielä Ellun toiveesta kuva läskisoosista, tai jostain sen tapaisesta. Ei ole minun syöminkieni jäljiltä, liha on edelleen pannassa. :))

Vaikea päivä

No, ei se nyt loppujen lopuksi niiiiiin vaikea ollut, mutta valitanpa kuitenkin. Aloitetaan vaikka sillä, että nukuin pirun huonosti viime yönä. Uni ei tahtonut tulla millään. Luin runoja, kehittelin tarinoita päässäni, tein hengitysharjoituksia, mutta katinkontit. Ajattelin, etten uskalla enää lukea Guilloun Ondskania unilääkkeenä, koska näin toissayönä painajaista sisäoppilaitoksesta, mutta paremman tekemisen puutteessa tarrasin siihenkin - tuloksetta. Joskus pikkutunneilla aloin sitten vaipua horrokseen ja kas - enkös purrut itseäni kieleen ja virkistynyt kivasti kivusta! Ja ei kun uudet pyörähdykset, ja jossain vaiheessa lopulta onnistuin nukahtamaan. Heräilin kuitenkin pitkin aamua, tai pari kertaa ainakin, ennen kuin sain tuskaisesti tukahdutettua herätyskellon ja raahauduttua pois sängystä.


Olin suunnitellut peseväni pyykkiä tänään. Se on ollut aikeena pitkin viikkoa, mutta koneet ovat olleet aina varattuja, kun olen käynyt kytiksellä. Kirjoitin joskus aiemmin pyykkituvastamme ja sen mystisestä varausjärjestelmästä. Noh, päivän toisella tarkistuskäynnilläni koneet olivat riemukseni vapaana, ja pistin salamana pyykkini pyörimään. Mennessäni hakemaan vaatteitani pyykkituvassa odottikin helvetin mukava yllätys: joku oli repinyt pyykit kesken ohjelman koneesta. Huh sitä ketutuksen määrää. Joo, ei tietenkään sovi mennä pyykkäämään jonkun toisen vuorolla, mutta mitäs oli jättänyt koneet vapaiksi... Ravasin vielä 4-5 kertaa alhaalla katsomassa, josko pääsisin hoitamaan hommani loppuun, mutta turhaa, aivan turhaa, trallallaa. Onneksi "vain" yksi vaatekappale näyttää kärsineen pesuainejäämistä. Lähinnä ärsyttää sen takia, että noinkin pieni askar saattoi nyt pistää uusiksi osan huomisen ja lauantain suunnitelmista. Kunhan täältä kotiin pääsen, niin pyykkään omalla koneellani saatana yötä päivää. Pahoittelen karkeaa kielenkäyttöä. :)


Vaikka pyykkiurakka menikin mönkään, sain sentään jotain aikaiseksi. Imuroin raivokkaasti, ja kävin Sicklassa ruokaostoksilla. Ihastelin bussin ikkunasta kevään tuloa; jossain metsikössä näytti kasvavan jo valkovuokkoja! Tai mitä lie muita valkoisia kukkasia, mutta kuitenkin! Koetin nostattaa mielialaani sen ajatuksen voimin, että suvun uusimman tulokkaan vointi on kohentunut päivä päivältä. Huoli on alkanut helpottaa. Tulipahan samalla reissulla hoidettua myös päivän liikunta, kun juoksin pää kolmantena jalkana painavien kantamusteni kanssa bussiin. Kunto on kyllä päässyt repsahtamaan pahemman kerran: vajaan sadan metrin kirmaamisesta toipumiseen tuntui kuluvan koko reilu vartin kestävä kotimatka... Mutta ne kantamukset! Ja alhainen verensokeri. Ja täällä tuuli tänään tosi kovaa...


Täytyy vain toivoa, että ensi yö on parempi kuin edellinen, ja sen myötä myös huomispäivä. Jos ei muuta, niin ainakin pääsen istumaan iltaa muiden Nordlys-vaihtareiden kanssa. Siitä ja ehkä jostain muustakin lisää viikonloppuna. :)


PS. Ettei postaus jäisi kuvattomaksi, lyödään tähän otos, jossa katson kaihoisasti/epäileväisesti/hölmistyneesti seinää ja näytän kuulemma emännältä.

Maanantai on taistoa täynnä

Uusi viikko, hiphei. Viikonvaihde oli humalan ja koomailun vuorottelua. Lahden toiselta puolelta kantautui huonoja uutisia, mutta eipä tässä auta nyt muu kuin toivoa parasta. Sen enempää en voisi tehdä, vaikka olisin Suomessa.

Tänään on oli vapaapäivä. Yritin kuitenkin tehdä jotain opiskelun eteen ja luin Doktor Glasia. Opus alkaa olla lopuillaan, mikä on ihan positiivista, koska siitä keskustellaan keskiviikon tunneilla... Olen vähän hakoteillä koulun suhteen, kun en oikein tiedä minkä kurssin kävisin seuraavaksi. Laitokseltakaan ei ole herunut vinkkejä. No, saas nähdä. Ehkä sitten otan huhtikuun rennommin, ja valkkaan ruotsin rinnalle kurssin vasta toukokuussa. Jos vaikka käyttäisi luppoajan askarteluun... 

Valmis kuvakollaasi

Viikonlopun sateet olivat taakse jäänyttä elämää, ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta. Ei tullut kysymykseenkään jumittaa näin nättinä päivänä sisätiloissa, vaan matkasin iltapäivästä keskustaan treffaamaan Vappua. Åhlènsin edessä oli huvittava tyttöduo, joka soitti minikitaraa ja "lauloi" jotain rahan anelulaulua. Teki mieli ottaa kuva, etenkin siinä vaiheessa, kun poliisit tulivat jututtamaan kaksikkoa, mutta en uskaltanut. Olisivat varmaan repineet väkisin vähäiset pennoseni.

Kirkkoja aina vaan

Polliisisedät

Vappu sitten johdatteli meidät Drottninggatanin Muffin Bakeryyn (odotan jo innolla poikakaverin reaktiota, kun tämän lukee...). Suosittelen! Tämä ruotsalainen leivonnaiskulttuuri on saanut meikäläisen hurahtamaan täysin muffineihin. En edelleenkään lämpene pastellivärimöhnillä kuorrutetuille kökkäreille, mutta täällä maistelemani paakkelssit ovat olleet pala taivasta.

Mansikkajuustokakkumuffini, smaskens!

Hötorget ja etelän hetelmät

Tokan päivän pläsi

Topshop-löytö

Tanssimielenosoitus tjsp.

That's all folks, palailemisiin.

Uppsala

Kirmattiin eilen aamutuimaan Uppsalaan Vapun kanssa. Uppsala sijaitsee noin 70 kilometrin päässä Tukholmasta, joten matkaan taittui junalla kolmessa vartissa. Suosittelen kyllä ehdottomasti käymään, jos mahdollisuus tarjoutuu! Uppsalassa on ihan eri meininki kuin Tukholmassa, mutta se ei silti ole mikään Tukholman perähikiä. Sympaattinen pieni kaupunki, joka toi mieleen milloin Amsterdamin, milloin Oulun. :D Uppsala on perustettu iät ja ajat sitten, ja itseäni miellytti kovasti menneiden aikojen läsnäolo vanhojen rakennusten ja monumenttien muodossa. Vappu oli valinnut meidän reissulle ihanan aurinkoisen päivän, joten ei olisi voinut paljon enemmän nappiin mennä! Kuvia tuli räpsittyä urakalla, ja tähänkin postaukseen niitä valikoitui aikas paljon, joten en kirjoita tähän nyt mitään romaania. Huomasinpa päivittää Bloggerin tekstieditorin, eli saan vihdoin isoja kuvia postauksiin ilman turhaa säätöä!

Norppa asemalla

Junailija-Vappu

Junailija-Kia... Ilme on tahallinen, ei esim. aivastuksen aiheuttama :---)

Perillä

Tuomiokirkko & minä

Uppsalan yliopiston vanha (pää)rakennus

Vappu isänsä jalanjäljillä

Taitaa jäädä meidän C-rakennus kakkoseksi...

Tuomiokirkko

Pääkallot pt. I (Blogger käänsi kuvan kyljelleen :/)

Kuninkaan ja kuningattaren hauta

Joku hell's angel ja pääkallo pt. II

Meinasin lisätä oman lappuni, mutta ajattelin sitten, että oikealla yläkulmassa on
sanottu kaikki tarvittava.

Uppsalan linna

Makein roskis ikinä!

Pekka Töpöhännän hoodeilla

Hohtava joutsen ja sorsakaverit

Piiraggaa

Uppsalan konsertti- ja kongressitalo

LEPARDI!

Gamla Uppsalan maisemia

Keskiaikainen kirkko, jostain 1100-luvulta

Hautakummun päällä

Vanhaa kirkkoa sisältä

Pääkallo pt. III

Viikinkivene!

Vappu banaanipitsansa kanssa :D

Väsyneet mutta onnelliset

Siinäpä reissumme pähkinänkuoressa :) Vapulle vielä kiitokset matkaseurausta ja jälleen kerran loisteliaana oppaana toimimisesta! Pääsinpähän itsekin loistamaan vanhassakaupungissa, hahhaa... Seuraava matkakohde taitaakin sitten olla Suomi. Kahden viikon päästä kotiin, parasta!